Osteopatia

Osteopatia on terveydenhuollon ala, joka on erikoistunut kehon tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriöiden ja kiputilojen tutkimiseen, hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Osteopaattisen hoidon tavoitteena on lievittää kipuja, parantaa aineenvaihduntaa, normalisoida nivelten liikkuvuutta ja vähentää lihasjännityksiä.

Osteopaattinen hoito sopii myös hyvin raskaanaoleville ja raskausajan erilaisten ongelmien hoitoon.

Osteopaatin ammattitaidon osaamiseen kuuluu laaja anatomian, fysiologian, neurologian ja biomekaniikan tunteminen. Osteopaatti on koulutuksessaan perehtynyt tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi kehon verenkierron, hermoston, hengityselimistön ja ruuansulatuselimistön toimintaan. 

Koulutukseen kuuluu myös muihin lääketieteen osa-alueisiin perehtyminen ja lääketieteellisiä opintoja, joten osteopaatti osaa tarvittaessa ohjata potilaan lääkärille tai toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle.

Osteopatian historia:

Osteopatia on vanhin Pohjois-Amerikassa syntynyt manuaalisen lääketieteen muoto. Osteopatian perusti 1874 lääkäri nimeltä Andrew Taylor Still (1828-1917). 

Tärkeimpänä Still piti ihmisen kokonaisuutta - kehon, mielen ja sielun tasapainoa, jossa vallitsi rakenteen ja toiminnan yhteys. Manuaalisin tekniikoin hän pyrki normalisoimaan kehon toiminnan, jolloin kudosten aineenvaihdunta olisi mahdollisimman hyvä ja luonnollinen solujen uusiutuminen ja paraneminen pääsisi siten tapahtumaan.